
| 
19.3.2004
Balanescu Quartet konserttisalissa ja klubikeikalla
Tampere Biennalen 31.3. - 4.4.2004 ulkomaisena päävieraana on maailmankuulu,
musiikillisia raja-aitoja rikkova brittiläinen Balanescu Quartet joka konsertoi
Tampereella peräti kahden ohjelmiston voimin.
Biennalen avajaiskonserttiin
Tampere-talolla, keskiviikkona 31.3., Balanescu on valinnut kolmen suomalaisen
nykysäveltäjän, Jukka Linkolan, Kimmo Hakolan ja Jarmo Sermilän, musiikkia sekä
maanmiehensä, minimalistina tunnetun Gavin Bryarsin teoksen. Torstaina 1.4.
kvartetti puolestaan siirtyy konserttisalista klubikeikalle Biennalen
elektroniklubille, jossa kuullaan Kraftwerk-sovituksia. Kappaleet 'The Robots',
'The Model', 'Autobahn', 'Computer Love' ja 'Pocket Calculator' saivat
Balanescu Quartetin käsittelyssä uudet ulottuvuudet jo vuonna1992 'Possessed'
albumilla, joka löysi runsaasti ystäviä niin populaari-, konsertti- kuin
elektronimusiikinkin yleisöistä ja joka kuuluu monen trendikkään dj:n
levypakkiin. Kraftwerkin jäsenet vakuuttuivat Balanescun tulkinnoista siinä
määrin, että kokoonpanot esiintyivät yhdessä vuonna 1993. Tampere Biennalen
klubi-illassa kuullaan myös Alexander Balanescun omaa musiikkia, mm. teos
'Possessed', jossa jousikvartettia vahvistaa rumpusetti (rumpalina Janne Tuomi).
BALANESCU QUARTET
"Jousikvartetti on säilynyt muuttumattomana kaksisataa vuotta, mutta sen
muuntautumiskyky on rajaton." Näin sanoo Alexander Balanescu, joka on Balanescu
-kvartettinsa kanssa ottanut elämäntehtäväkseen kartoittaa jousikvartetin uusia
alueita. Niitä on löytynyt sellaisten yhteistyökumppanien kuin Michael Nyman,
The Pet Shop Boys, John Lurie ja Kate Bush kanssa. "Etsimme uutta
säveltäjäsukupolvea emmekä löytäneet! Joten esitimme itsellemme kysymyksen:
Miksi meidän pitäisi rajoittua niin sanottuun klassiseen musiikkiin?"
Alexander Balanescu syntyi Romaniassa, mutta hänen isänsä, yliopistolehtori,
muutti perheineen Israeliin 1969 paetakseen Ceaucsescun hallintoa. Alexander
vietti maanpakolaisen kansainvälistä elämää ja opiskeli viulunsoittoa Lontoossa
ja Juilliardissa New Yorkissa. Palattuaan Lontooseen hän liittyi
nykymusiikkiohjelmistostaan tunnettuun Arditti -kvartettiin. Arditti soitti
peräti sata uutta sävellystä vuosittain. "Noina kolmena vuonna sain soittaa
Ligetiä, Xenakista, Carteria ja monia muita", muistelee Balanescu. "Opin aivan
valtavasti. Mutta tajusin myös, että tämäntyyppinen nykymusiikki on suunnattu
todella pienelle piirille. Yleisö koostuu itse asiassa lähinnä kriitikoista ja
toisista säveltäjistä! Niinpä lähdin Arditti-kvartetista ja perustin oman
yhtyeen soittaakseni sellaista musiikkia, joka kykenee välittömään
kommunikaatioon ihmisten kanssa."
Balanescun mieleen oli mm. jazz ja Peter Greenawayn elokuvista tuolloin
tunnetun Michael Nymanin musiikki. Balanescu muodosti kvartettinsa vuonna 1987
yhdessä viulisti Clare Connorsin, altisti Bill Hawkesin ja Lontoon
Sinfoniaorkesterin entisen sellistin Nick Pricen kanssa. He alkoivat tehdä
läheistä yhteistyötä Michael Nymanin ja myös toisen brittisäveltäjän, Gavin
Bryarsin, kanssa.
Kvartetti rupesi käyttämään sähköistä vahvistusta ja epäperinteisiä
esiintymisasuja, ja pian se soitti täysille saleille. Ensimmäistä kertaa
kvartetti törmäsi pop-maailmaan vuonna 1989, kun Neil Tennant palkkasi sen Pet
Shop Boysin ensimmäisen kiertueen lämmittelybändiksi. Tennant oli itse valinnut
ohjelman: Stravinskia, Shostakovitsia, Weberniä. Sen jälkeen Balanescu
-kvartetti soitti Kate Bushin ja edelleen Lounge Lizards -yhtyeen John Lurien
ja Talking Heads -yhtyeen David Byrnen kanssa. Levyllään 'Possessed' (1992)
Balanescu kohdisti katseensa Kraftwerkin musiikkiin. Balanescu kutsui
Kraftwerkiä hyvin tärkeäksi uuden musiikin vaikuttajaksi. "Tavallaan he ovat
elektronimusiikin säveltäjiä siinä missä Berio ja Stockhausen. Itse asiassa
minusta Kraftwerkin musiikki on vielä vahvempaa kuin Stockhausenin, koska se on
niin yksinkertaista. Heidän luomansa äänimaailma on suurenmoinen. He eivät ole
koskaan tehneet taidetta taiteen vuoksi, vaan he ovat aina kommentoineet
nykymaailmaa. Minuun on aina vedonnut se, että heidän musiikkinsa on sidoksissa
yhteiskunnallisiin ideoihin."
Clare Connors sai tehtäväkseen sovittaa Kraftwerkin suurhitit 'The Robots',
'The Model', 'Autobahn', 'Computer Love' ja 'Pocket Calculator'
jousikvartetille. "Näissä sävelmissä on klassinen henki", intoili Balanescu.
"Ne ovat harmonisilta ja melodisilta rakenteiltaan melkeinpä mekanistisia. Ja
jousikvartettihan taas on mitä hienovireisin mekanismi. Hullua kyllä, mutta en
halunnut käyttää mitään elektronisia keinoja Kraftwerkin äänimaailman
tulkitsemisessa. Jouduimme opettelemaan uudenlaisen soittotyylin, jotta
löytäisimme uusia ääniä ja kykenisimme kääntämään Kraftwerkin jousimusiikin
kielelle. Halusimme korostaa sekä heidän soundinsa rankkuutta että sen
romanttista puolta." Kraftwerk-albumi julkaistiin syyskuussa 1992. Levyllä on
myös David Byrnen ja Alexander Balanescun sävellyksiä. (Näistä Balanescun
'Possessed' kvartetille ja lyömäsoittimille kuullaan Tampere Biennalen
klubikonsertissa.) Kuten Balanescu oli toivonutkin, Possessed-albumi otettiin
avosylin vastaan molemmin puolin popin ja klassisen musiikin välistä raja-aitaa.
Kvartetti soitti Kraftwerk-sarjansa Queen Elizabeth Hallissa 1993, ja
Kraftwerkin jäsenten innostuttua heidän tulkinnoistaan yhtyeet esiintyivät
yhdessä ARS Electronica -festivaalilla Linzissä 1993.
Vuonna 1995 levytti Gavin Bryarsin jousikvartetot no. 1 ja 2. Bryarsin 2.
kvartetto on Balanescu -kvartetin tilaama ja sille omistettu. Teos kuullaan
Tampere Biennalen avajaiskonsertissa.
Vuonna 1994 kvartetti julkaisi albumin 'Luminitza' (roman., "pieni valo"),
joka koostui kokonaan Balanescun omista sävellyksistä. Romanialaisen
kansanmusiikin tunteikkuus yhdistyy siinä niihin uusiin soittotapoihin, jotka
Balanescu kehitti Kraftwerk-sovituksia varten. Alexander Balanescun
tutkimusretket hänen omaan musiikilliseen verenperintöönsä ovat jatkuneet.
Viime vuosina hän on kvartettinsa kanssa tulkinnut erityisesti romanialaisen
laulajan Maria Tanasen (1913-63) musiikkia.
Tampere Biennalen ohjelmisto löytyy netistä osoitteesta www.tampere.fi/biennale
| 
|