Planetaarion kauden 2007 uutuusohjelma kertoo maailmankaikkeuden
hämmästyttävimmistä kohteista, mustista aukoista. Ne vangitsevat
sisimpäänsä ajan, avaruuden ja jopa pienimmänkin valonsäteen.
Supertietokoneilla toteutetut tieteellisen tarkat, mutta samalla kiehtovat,
visualisoinnit vievät katsojat jännittävälle matkalle mustien aukkojen
sisuksiin.
Mustat aukot -planetaario-ohjelma saa ensi-iltansa la 31.3.2007
Mustia aukkoja syntyy massiivisten tähtien kuoleman seurauksena. Tähden elämänkaari huipentuu
supernovaräjähdykseen, jonka voimasta jäljelle jää vain aikaisempaakin pienempi ja tiheämpi ydin.
Mustalla aukolla ei ole kiinteää pintaa, mutta sillä on kuitenkin kehä, jota kutsutaan
tapahtumahorisontiksi. Tapahtumahorisontin sisällä painovoima on niin suuri, ettei edes valonsäde
pääse sieltä pakenemaan.
Meidän Linnunratamme keskustassa on valtava musta aukko, jonka massa vastaa neljää miljoonaa
Aurinkoa. Se on syntynyt jo Linnunradan nuoruudessa lukemattomien mustien aukkojen
sulautuessa yhteen ja sittemmin ahmien sisäänsä ympäröiviä tähtiä ja kaasuja vuosimiljardien
ajan.
Mustan aukon voi havaita vain epäsuorasti sen ympäristössä tapahtuvista ilmiöistä. Mustaan
aukkoon virtaava kaasu kuumenee satoihin miljardeihin asteisiin, jolloin se säteilee röntgen- ja
gammasäteilyä. Säteilyn vaihtelusta voidaan määrittää mustan aukon massa ja koko.
Linnunradastamme on löydetty parikymmentä mustaa aukkoa, jotka ovat massaltaan 3-10 kertaa
Auringon kokoisia ja niiden läpimitta on muutamia kilometrejä. Linnunradalla arvioidaan olevan
miljoonia tällaisia mustia aukkoja.