Tampere Filharmonia esittää tänä syksynä Einojuhani Rautavaaran oopperan Kaivos.
Rautavaaran vaiettu ooppera vihdoin päivänvaloon
Tampere Filharmonia esittää tänä syksynä Einojuhani Rautavaaran oopperan Kaivos. Syyskuussa ensimmäisen kerran elävänä esityksenä kuultava Kaivos jäi 1960-luvun alussa esittämättä poliittisista syistä. Nyt yli 50 vuotta myöhemmin yöpakkaset ovat taakse jäänyttä aikaa ja säveltäjälleen erittäin tärkeä teos pääsee vihdoin päivänvaloon.
Lukuisia sinfonioita ja oopperoita säveltänyt Einojuhani Rautavaara on maailmanlaajuisesti alansa arvostetuimpia suomalaisia säveltäjiä. Siksi onkin erikoista, että hänen teoksensa Kaivos on aiemmin esitetty vain televisio-oopperana.
– Hämmästyin, kun kuulin Einojuhani Rautavaaralta, että hänen ensimmäinen oopperansa on jäänyt kokonaan esittämättä livenä. Sävellysajankohdasta aavistin, että kyseessä on oltava parhainta Rautavaaraa, kertoo Tampere Filharmonian kapellimestari Hannu Lintu.
Elävää esitystä Kaivos on saanut odottaa yli 50 vuotta. Tampere Filharmonian konserttiesitys on sekä säveltäjälle että säveltäjää suuresti arvostavalle kapellimestarille merkittävä tapaus.
– Einojuhani Rautavaara on paitsi suuri säveltäjä, myös suuri ihminen, joka suhtautuu maailmaan viisaasti ja inhimillisesti. Hän on kaikki nämä vuodet ollut surullinen siitä, ettei Kaivosta ole esitetty, sanoo Lintu.
Ooppera jäi esittämättä, mutta säveltäjä sai jatkaa työtään
Rautavaara sai aiheen oopperaansa Unkarin kansannousun pakolaisilta, joita hän 1950-luvulla tapasi Sveitsissä. Teoksessa ei kuitenkaan mainita suoraan Unkaria, vaan kyse voisi olla minkä tahansa maan tai kansan vallankumouksesta.
– Kaivos kertoo hienolla tavalla sen, ettei vallankumous milloinkaan ole yksinkertainen asia. Totalitarisminkin keskellä aina joillain menee kohtuullisen hyvin, ja joillain huonosti. Kun hallinto hajoaa, joku voittaa aina ja joku häviää, valottaa kapellimestari Lintu.
Kaivoksen sanomaa voi Linnun mukaan hyvin omintunnoin ja tosissaan sanoa ajankohtaiseksi, huolimatta siitä, että Kaivos on sävelletty 1950-luvun lopulla.
– Sama valtaan liittyvä ristiriitahan on aina olemassa yksikön koosta riippumatta: se on perheissä, suvuissa, kyläyhteisöissä, valtioissa ja koko maailmassa. Aina on olemassa ihmisiä, jotka kärsivät valtaapitävien hallinnosta, ja joilla olisi oikeus nousta sitä vastaan.
Kapellimestari Hannu Lintu on tullut siihen tulokseen, että lopulta oli kuitenkin parempi, että Kaivos jäi aikanaan esittämättä – tärkeämpää oli se, että Einojuhani Rautavaara sai jatkaa työtään.
Kainaloon: Vain yksi naisrooli – paljon ”ukkomölinää”Kaivoksessa on oopperaksi poikkeuksellinen äänimaailma, sillä siinä on vain yksi naisrooli, Ira. Muut ovat miesrooleja. Naisroolissa, joka on Kaivoksessa kaiken keskipisteenä, kuullaan Johanna Rusanen-Kartanoa.
Rautavaaran Kaivos:
Hannu Lintu, kapellimestari
Mati Turi, tenori
Johanna Rusanen-Kartano, sopraano
Jorma Hynninen, baritoni
Hannu Niemelä, bassobaritoni
Tuomas Katajala, tenori
Jaakko Kortekangas, baritoni
Petri Pussila, basso
Kaivos-kuoro
Heikki Liimola, kuoron valmennus Marika Vapaavuori, visualisointi
