Balettiviikon pääteoksena on Prokofjevin Romeo & Julia.
Huumori sopii mainiosti myös balettinäyttämölle, sen todistaa Pjotr Šostakovitšin musiikkiin tehty baletti Kirkas puro.
Riian baletti Tampere-talossa joulukuussa
Perinteikäs Riian baletti Latvian kansallisoopperasta on ihastuttanut yleisöä Tampere-talossa jo useita kertoja esittäen mm. klassikkoteokset Prinsessa Ruusunen ja Joutsenlampi. Balettiviikolla 10.-14. joulukuuta se vierailee talossa kahden teoksen voimin. ”Olemme iloisia että yhteistyö Riian baletin kanssa jatkuu,” sanoo ohjelmapäällikkö Jarmo Hakkarainen. ”Se on yksi Euroopan osaavimmista ja monipuolisimmista ryhmistä, ja lisäksi yksi harvoista balettitaloista, joka on kautta vuosien onnistunut säilyttämään vanhan venäläisen balettitradition. Toki sielläkin tehdään teoksista uudistettuja versioita mutta niissäkin toteutusten perustana on aina vankka klassinen perinne.”
Balettiviikon pääteoksena on Prokofjevin Romeo & Julia, Shakespearen samannimiseen tragediaan perustuva kaunis klassikko. Koreografi Vladimir Vasiljevin perinteitä kunnioittava versio kantaesitettiin vuonna 1990. Siinä tapahtumat sijoittuvat perinteisistä balettitoteutuksista poiketen kahdelle näyttämötasolle, joiden väliin keskelle näyttämöä on sijoitettu orkesteri. Balettiorkesterina soittavaa Tampere Filharmoniaa johtaa Latvian kansallisoopperan kapellimestari Martins Ozolins.
Huumori sopii mainiosti myös balettinäyttämölle, sen todistaa Pjotr Šostakovitšin musiikkiin tehty baletti Kirkas puro. Kaupungista saapuneiden taiteilijoiden ja sadonkorjuujuhlaa viettävän maalaisväen kohtaaminen synnyttää lempeä, juonikasta mustasukkaisuutta ja runsain mitoin tapahtumarikkaita väärinkäsityksiä. Kirkas puro -baletti kantaesitettiin Moskovan Bolshoi-teatterissa jo 1935. Aleksei Ratmanskin uusi, klassiselta perustalta raikkaasti uudistettu koreografia sai ensi-iltansa Moskovassa 2003.
Riian baletin ja Latvian Kansallisoopperan juuret ulottuvat aina 1600-luvun lopulle, jolloin Riiassa vieraili kiertäviä italialaisia oopperaryhmiä. Jo 1700-luvun lopulla kaupunkiin perustettiin saksalainen teatteri, jonka ohjelmistoon kuului näytelmien ja oopperan lisäksi myös balettia. Riiassa ovat aikanaan vaikuttaneet monet aikansa huippunimet kuten Marius Petipa, Anna Pavlova ja Mihail Fokin. Maan itsenäistyttyä vuonna 1918 aloitti toimintansa Latvian kansallisooppera. Sen yhteyteen syntyi heti balettiryhmä, joka maailmalla tuli tunnetuksi Riian balettina. Klassisen baletin perinteitä kunnioittavan ryhmän ohjelmistoon kuuluvat lähes kaikki suuret klassikkoteokset, joiden lisäksi siellä esitetään paljon myös latvialaisten nykysäveltäjien balettiteoksia. Riian baletin mainetta ulkomailla ovat luoneet mm. siellä taiteellisen uransa aloittaneet maailmankuulut tanssijat Maris Liepa, Mihail Baryshnikov ja Aleksander Godunov.
Etusivulle | © 2010 Fonecta Oy | Palaute | Lue käyttöilmoitus | 
